sALEtisti epäreilua

(Ihan vain tiedoksi näin tähän alkuun, etten aio mainita tässä postauksessa sanallakaan viime maanaintaina ollutta kulutusjuhlaa, sillä siitä on jauhettu jo loppuunkulumiseen asti muissa blogeissa! Joten eteenpäin...)

How come olen aina väärään aikaan töissä? Jouluna, uutena vuotena, juhannuksena, vappuna... you name it. Joten arvaatte varmaankin että olen myös nyt, alennusmyyntien aikaan, jumissa töissä. Saahan tästä hyvät hillot, mutta mitä hyötyä on rahasta, kun en ehdi kuluttamaan sitä?! Nytkin voisin olla pyörimässä kaupoissa Ale! -kyltit silmissä vilisten, mutta eei... Esitelkää te muut vain ale-löytöjänne... (Katkerako?) Tämä samainen hiivatin syy on myös postaustauon takana. Missä vaiheessa työtä on pitänyt hamstrata niin paljon, ettei enää edes muista miltä vapaa-aika näyttää?


Noh, tämän pienen katkeran vuodatuksen jälkeen iloisempiin aiheisiin. Vaikka en pääse paikan päälle hyödyntämään miinusprosentteja, niin kyllä saan rahani kulutettua internetin ihmeellisessä maailmassakin! Tällä kertaa hamstraan halpisrättejä á la henkkamaukka. Seuraavat uutuudet päätyivät ostoskorin syövereiden kautta tilaukseen:


+ Laventelin värinen hame: Pikkumusta on nyt pikkulaventeli! Juuri tämän muotoista hamosta olen metsästänyt koirien ja kissojen kanssa. Alunperin etsin mustaa, mutta ihastuin tähän kahta kauheammin.
+ Musta tuubihame pinkillä kuviolla: Etsin tuubitoppia, löysin tuubimekon. Varmasti aivan mahtava kesällä, ja tykkään kovasti mustan ja pinkin yhdistämisestä.
+ Valkoinen paita kuviolla: Rento, pitkä paita suurella kuviolla. Mitä muuta voisi toivoa?
+ Harmaaruutuiset shortsit: Tällaisia olen metsästänyt kesää ajatellen, ja nämä olivat jopa alennuksessa! Pääsin siis sittenkin alehuumaan...
+ Mustat overknee-sukat: Näitäkin olen tavoitellut, nytpä hankin.
+ Laventeli neuletakki: Perus-neuletakkeja tarvitsee aina, ja tämä oli ihanan värinen.
+ Musta huppari ja hotpantsit: Näyttivät mallin päällä niin hyviltä, että oli pakko tilata! Kesäksi hengailuasu, toivottavasti näyttää minun päälläni yhtä hyvältä...
+ Huomaa, että kollaasin koristeena olevat kukkaset eivät ole vain koristeita, vaan kesäisiä hiusklipsejä hurmaavissa väreissä!


Tilaus köyhdytti kukkaroani 172,27 € (sis. toimituskulut). Tarkempi esittely tuotteista, jahka saapuvat viikolla 2.


Jahas, on taas aika palata töiden kiehtovaan maailmaan... So long!

Relax, take it easy

Itse pidän shoppailua erittäin rentouttavana ja miellyttävänä kokemuksena, mutta joulun alla se on kaikkea muuta! Juoksen kaupasta toiseen pää punaisena yrittäen keksiä jokaiselle jotain omaperäistä, erilaista ja mieluista. Tänä jouluna olin varannut riittävän tukun rahaa lahjoja varten, mutta olen missannut joulun lähestymisen totaalisesti, joten nyt olen auttamattomasti myöhässä lahjojen hankinnan suhteen. Ei auta kuin lähteä tänään ja viikonloppuna armottomalle metsästysretkelle kauppakeskusten tungokseen...


Kaiken lahjahulinan keskellä olen piristänyt itseäni muutamalla pikkujutulla, jottei hermoromahdus pääse hiipimään liian lähelle:





Hopeat kynnet ovat aivan ehdottomat suosikkini tällä hetkellä! Olen hamstrannut Mavalan Silver-kynsilakan varastoihini, ja juuri eilen levitin jälleen kerran uuden kerroksen tätä ihanuutta kynsilleni. On kiva, kun aina välillä kivannäköiset kynnet pistävät silmään, tuo kummasti pientä iloa arkeen. Kello on Espritin, joululahja toissa vuodelta.




Olen myös syvästi rakastunut isoihin ja näyttäviin koruihin, joten tämä Glitterin avain-kaulakoru roikkuu kaulassa tälläkin hetkellä. Poikaystäväni ehdotti leikillään, että tämä on siveyslukkoni avain. Heh heh.


Muistakaa tekin, että joulun kuuluisi olla rauhallista aikaa, eli ei liikaa stressiä! Muistakaa kiireen keskellä myös itseänne pienillä jutuilla. Kuuma glögi ja joulutorttu hengähdystauon kera, ja jaksat taas puskea kyynerpäätaktiikalla pahimmankin ostosruuhkan läpi.

Tyylikkäästi myöhässä

Tiedän, että suurin osa bloggaajista esitteli MyHeritagen tuotoksia jo valovuosia sitten, ja itsekin syötin omia kasvokuvia kyseiseen osoitteeseen jo aikoja sitten, mutta vasta nyt päätin jakaa tulokset kanssanne. Mielestäni se on kivempaa tehdä nyt, kun näitä ei enää näy jokaisen blogin etusivulla ensimmäisessä postauksessa.



Kääk. Olin suoraan sanottuna hivenen yllättynyt, kun My Heritage väitti minun näyttävän kyseisiltä julkkiksilta.. Ja koska monet ovat tuominneet koneen heittävä tuloksia satunnaisesti pään asennosta ja hiusten väristä riippuen (minulla on muuten täysin vaaleat hiukset eikä kone antanut kuin yhden blondin), kokeilin muutamalla eri kuvalla, ja nämä naikkoset siellä kyllä melkeinpä aina esiintyivät. Halusin vielä varmempaa faktatietoa, joten tein pienimuotoisen gallupin ystävieni sekä poikaystäväni keskuudessa, että menikö mönkään vai ei.

Minulla on kuulemma samanlainen leuka kuin kolmella ensimmäisellä naisella, silmät ovat Victoria Beckhamin kanssa samaa maata, mutta suuruusluokaltaan lähempänä Nina Riccin tasoa. Poskipäät, kulmakarvat ja huulet ovat Rachael Leigh Cookin ja hiukset sekä nenä Brande Roderickin. Yrittäkääs näillä vinkeillä veistellä mieliinne kasvoni! ;D

EDIT // Kuvassa viimeisenä näkyvä Natalie Imbruglia (66%) jää ainakin omalla koneellani piiloon, eikä kuvaa saa pienennettyä ilman että laatu kärsii. Mutta eipä me kuulemma kovasti samaa maata ollakaan. ;)

Challenge # 2

Ahdistava postaustauko mahtui tähän väliin, yritän välttää näitä jatkossa parhaani mukaan. Ongelmana on vain se, että en yleensä pääse koneelle viikonloppuisin tai muina pyhinä, joten esim. joulun aika saattaa olla melkoista joulurauhasta nauttimista... Mutta ei vaivuta synkkyyteen!

Tänään lähdetään työkavereiden kanssa vähän juhlimaan, mutta valitettavasti pääsen vaihtamaan iltavaatteet päälle vasta kotona ja niin pimeässä/kiireessä, että kuvaa en voi luvata. Jotenka tyytyminen tylsään kuvakollaasiin, joka antakoot edes jonkinlaista osviittaa siitä, miltä tulen näyttämään:



Länttäänpä tähän vielä haasteen, joka pisti silmään useammassakin blogissa:

1. Miten valitsit blogisi nimen ja nimimerkkisi?
Kengät ovat aina olleet lähellä sydäntä, joten päätin että nimen pitää jotenkin liittyä niihin. Halusin nimen olevan englannin kielinen, joten jossain muodossa shoe tai shoes piti mukaan änkeä. Ja koska kengäthän ovat mitä herkullisin puheen aihe, sain päähäni muokata sanoista delicious ja shoe nykyisen nimen, eli Shoelicious. Nimimerkkini Cisel yksinkertaisesti hyppäsi mieleeni yksi päivä, kun mietin, millä nimellä edustan.

2.Miksi aloitit bloggaamisen?
Olen aina ollut kova innostumaan uusista asioista ja muodista, joten kun eksyin kesän lopulla muotiblogien ihmeelliseen maailmaan, olin myyty. Tykkään ilmaista itseäni tekstin ja kuvien muodossa, joten tämä tuntui niin omalta jutulta, että lopulta oli pakko kokeilla.

3. Mikä on ollut parasta, mitä tähän mennessä olet kokenut bloggaamisen kautta? Entä ikävintä?
No, eipä ole vielä mitään maata järisyttävää tapahtunut, mutta parasta on ollut omien juttujen kirjoittaminen ja lopputulosten (valmiiden tekstien) näkeminen. Myös kommentit ovat lämmittäneet tosi paljon, varsinkin jos ne on kirjoitettu ajatukselle (älkää käsittäkö väärin, myös "jättesnygg!" kommentit on kivoja! ;)). Ikävintä varmaankin se fiilis, kun ei oikein meinaa löytyä inspistä kirjoittamiseen ja tulee postaustaukoja.

4. Mitä uskot blogillesi tapahtuvan vuonna 2008?
Toivottavasti puksutetaan menemään vielä suuremmalla innolla kuin nyt. Toivottavasti saan uuden kameran ja näin ollen päivän asuista, ostoksista yms. saisi enemmän kuvia. Ja jos vielä kerran saan sanoa sanan toivottavasti, niin toivottavasti saan paljon kommentteja ja "vakkarilukijoita".

Hejdå!

Säärystimet hot, hiihtarit not!

Pakkaset alkavat pikkuhiljaa kiristyä, mutta urheimmat puskevat silti hame päällä pihalle. Taistelussa kylmyyttä vastaan auttavat sukkahousut, legginssit, pitkät sukat sekä säärystimet. Itse olen tänä talvena tykästynyt kovasti knee- ja overknee-sukkiin sekä säärystimiin. Tietysti basic-sukkahousut puetaan näiden alle, mutta pelkät tylsän väriset sukkahousut puen päälle tänä talvena vain virallisimpiin juhliin.

Kasarilta palanneet säärystimet ovat siis hot, mutta hiihtarit omalla kohdallani not! Liikaa kasariviboja, vaikken itse ehtinytkään kauaa kasikytluvulla tarpoa... Voisin kuvitella pitäväni hiihtareita säärystimien tai sukkien kera, jolloin kukaan ei huomaisi eroa tavallisiin legginsseihin. Sinällään en usko näiden päätyvät ylleni ikinä, vaikka niiden sanotaankin saavan säären näyttämään pidemmältä...



Myös löysät ja pitkät sukat sukkahousujen päällä iskevät.



Pakko vielä loppuun lisätä yksi asia... Näitä on kauhisteltu jo kesällä ihan tarpeeksi, niin eikös näistä sitten ole pakko tehdä talviversiot?! Aih, silmiin sattuu... Crocs Mammoth-kengät kehdattiin jopa listata muodikkaiksi maikkarin sivuilla... No no no.


kuvat Crocs ja Norlyn

pst. Osallistuthan Mintun jouluarvontaan?

I heart Lilac

Rakastan yli kaiken pimeitä talvi-iltoja, jolloin voin käpertyä sisällä peiton alle poikaystävän kainaloon glögin kera ihastellen jouluvaloja, joita olen parvekkeen ja ikkunoiden lisäksi sijoittanut myös muualle asuntoomme. Sitten taas toisaalta inhoan pakkasta, liian aikaisin pimeneviä iltoja ja synkkenevää väriskaalaa pukeutumisessani. Jostain syystä värit nimittäin kaikkoavat pukeutumisestani iltojen pimenemisen myötä, eikä tulisi mieleenkään piristää synkää asua kirkkailla piristeväreillä. Ehei, korkeintaan tummanliilaa, -punaista tai muita yhtä pirteitä värejä.

Liila on ehdottomasti uusi lempivärini, ja sitä olenkin pyrkinyt hamstraamaan kaapin pohjalle tuomaan edes hivenen väriä mustan ja harmaan joukkoon. Väriläikät asuissani eivät ole vielä olleet mitään kovin radikaalia, mutta esim. liila mekko tai takki houkuttelisi kovasti...


+ Takki, legginsit, t-paita, korvikset ja rannekoru H&M (näistä omistan kolme jälkimmäistä)
+ Loput Asos (mekko on lähempänä purppuraa, mutta sekin käy)

Pukeudutko/ pukeutuisitko itse liilaan? Mikä on oma lempivärisi pukeutumisessa tällä hetkellä?

Inside counts

Tiedättekö mikä on mielestäni yksi pahimmista pinnallisuuden merkeistä? Se, ettei enää tahdo tavata hyvää ystäväänsä tämän pukeutumisen/ ulkonäon takia. Itse en todellakaan tähän ole syyllistynyt, mutta eräs ystävistäni ilmoitti kahvilla ollessamme, ettei enää aio tavata erästä yhteistä ystäväämme koska tämä pukeutuu kovin... miten sen nyt sanoisi nätisti... nuhjuisesti? Siinä vaiheessa meinasin tiputtaa silmät päästäni kahvikuppiin, miten toinen saattoi ajatella noin?! Eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun törmään tähän ilmiöön. Elänkö jossain pinnallisuuden tyyssijassa, vai onko joku muukin törmännyt tällaisiin yli-pinalliisiin ihmisiin? Tai mikä pahempaa, tunnustautuuko joku tällaiseksi ihmiseksi?

Myönnän että saatan itsekin luoda mielikuvia ihmisistä näiden pukeutumisen perusteella, mutta HALOO, kaikkihan tekevät ihka ensimmäisen mielikuvansa toisesta tämän ulkonäköön pohjautuen. Mutta se, että on tuntenut ihmisen jo kauan, mutta haluaa panna välit poikki tai vähintäänkin jäihin toisen/ oman pukeutumisen muuttuessa...

Nykyään taidetaan lokeroida ihmisiä hivenen liian rankasti pelkän ulkokuoren (lue: tyylin) perusteella. Pelkän vaatetuksen perusteella voidaan ihmistä haukkua pissikseksi, huoraksi ynnä muiksi, jotka ovat jotain aivan muulla kuin vaatetuksella säädettäviä asioita. Olen minäkin kohdannut jos jonkinlaista reaktiota pukeutumiseni takia. En tarkoita, etteikö pukeutuminen kertoisi ihmisestä itsestään mitään, mutta totaalinen lokerointi ehdottomasti sucks!

Mitä te olette mieltä?

kuva

Joulupostaus vol. 1

Olen kovalla työllä ja tuskalla onnistunut tähän asti pitämään näppini erossa aiheesta Joulu. Nyt iski kuitenkin Kodin Ykkösessä (Kodin 1 Anttila, Ykkös-Anttila... Mikä se nyt ikinä onkaan...) pikaisesti piipahtaessani aivan järjetön joulufiilis, joten joulupostaus siis tiedossa!

Tällä hetkellä mieleni täyttää melkeinpä kokonaan aihe nimeltä lahjat. Jouluaattoon kun on enää tasan kaksi viikkoa (!). Olen saanut hamstrattua muutamia lahjoja vaatekaapin onkaloihin piiloon, mutta suurin osa odottaa vielä löytymistään. Oikeastaan olen useinmiten valmistanut osan lahjoista itse, sillä se on a) kukkaro-ystävällisempää, ja b) ainakin omat sukulaiseni pitävät enemmän itsetehdyistä lahjoista. Tänäkin vuonna järkytän siis osaa kanssaeläjistäni itse väsäämilläni hökötyksillä.

Kokosin teille pientä listaa itsetehdystä lahjaideoista, joita olen itse soveltanut:

1. Kutominen
Jos käsityötunneilta jäi mitään päähän, ehdottaisin kutomista. Kaulaliinan yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa ei tarvitse kutoa kuin pelkkää oikeaa, tai oikeaa ja nurjaa vuorotellen. Ainakin oma tätini liikuttui melkeinpä kyyneliin, kun olin kutonut tälle lempivärinsä mukaisesta pörröisestä langasta kaulaliinan. Lapaset, villasukat sun muut ovat myös ihania, mutta vaativat hiukan enemmän uhrauksia.

2. Ristipisto
Ristipisto on helppo, mutta ei nopein vaihtoehto. Kaupoista (esim. Sinooperi) saa hankittua valmiita ohjeita, joiden mukaan on helppo tikata eri värisillä langoilla upeampikin kuvatus tai koristeellinen teksti. Ristipistokuvan voi laittaa esim. avaimenperään tai tauluun ilahduttamaan saajaansa. Itse tein omalle papalle avaimenperän, johon oli koristeellisella ristipistolla tehty tämän nimikirjaimet. Myös basic "Oma koti kullan kallis" ym. taulut saavat tunnearvoa tällä tavalla.

3. Painatus
Kaverille T-paita omalla tekstillä tai poikaystävälle bokserit, joissa takana sinun kädenjälkesi. ;) Yksinkertaisin tapa on ostaa kangasvärejä ja päästää luovuutensa valloilleen! Vaikeampia painatusmenetelmiä on netti pullollaan.

4. Seppele
Osta styroksista tai oksista tehty valmis seppele, ja koristele se mielesi mukaan kulkusilla, helmillä, nauhoilla, pienillä enkeleillä ym. Persoonallinen lahja, jota saaja varmasti arvostaa!

5. Herkkupurkki
Osta lasinen, melko tilava purkki. Sinooperistä saat kalvovärejä, joilla voit ensin taiteilla kuvioita piirtoheitinkalvolle ja siirtää siitä lasipurkin kylkeen koristeeksi. Leivo sitten itse makeisia tai pipareita ja täytä purkki niillä. Jahka lahjansaaja on herkutellut, oman näköistä purkkia voi käyttää muuhun hyödylliseen.



Teetkö sinä itse ollenkaan lahjoja, vai ostatko kaikki suoraan kaupasta?

Mutta älkää hyvät ihmiset luulko, että joulufiilistelyni loppuu tähän... ;)

D&G vai H&M?

Nykymaailmassa trendit syntyvät lähinnä suurien muotitalojen catwalkeilla. Niiltä uusimmat ideat siirtyvät halpavaatemerkkien kopioitaviksi. Sesonkien suurimpia hittejä on siis useinmiten saatavissa sekä huippumerkkien valmistamina sekä halpismerkkien massavalmistamina kopioina. Melko suosittua onkin julkkisten luksusvaatteilla luodun tyylin jäljitteleminen halvemmilla vaihtoehdoilla.

Koska muoti ja it-tuotteet vaihtuvat sesongeittan (ellei lasketa mukaan trendejä, jotka sinnittelevät pinnalla useamman sesongin ajan), onko oikeastaan järkeä tuhlata rahojaan johonkin erittäin kalliisen luksusmerkkiseen tuotteeseen? Onhan se mukavaa maksaa laadusta, mutta kyllä hivenen halvemmatkin merkit kestävät sen puoli vuotta, jonka verran hyvässä lykyssä tulet vaatetta käyttämään. Eri kastiin kuuluvat sitten klassiset vaatteet tai laukut, joita voi hyvin pitää monen sesongin pukeutumisen perustana.



Jos omistat rahaa kuin roskaa, niin mikäs siinä, mutta ainakin meikäläinen saisi erittäin kätevästi tuhlattua koko kuukauden palkan yhteen luksusmerkin vaatteeseen, joten ei kiitos. Ehkä sitten joskus, kun olen yltänyt vähintään maailman sadan rikkaimman joukkoon... ;)


Heitetään esille muutama esimerkki väittämän vahvistamiseksi:




Kate Moss ja Naomi Campbell näyttävät mallia, Asos seuraa perässä hinnalla 54,16 €.






Lindsay Lohan edellä, Asos perässä à 77,37 €.


Ostatko sinä luksustuotteita, vai tyydytkö vain ihailemaan niitä catwalkeilla ja tuhlaamaan rahasi H&M:n kaltaisiin halpismerkkeihin?

Dagenefter

Linnan juhlat vuosimallia 2007 on nyt jatkoineen päivineen juhlittu. Olen tänään törmännyt jos jonkinlaiseen postaukseen vieraiden puvustuksesta, mutta ajattelin vielä ängetä mukaan omat mielipiteeni.

Kokonaisuudessaan Suomen 90-vuotis-synttärit eivät näkyneet juhlien yleisilmeessä mitenkään edellisvuosista poikkeavana. Suurin osa puvuista oli tylsiä perus-juhlapukuja, mutta seasta pisti silmään muutama edustavampi luomus:



Eija-Riitta Korhola ja Päivä Räsänen olivat molemmat päätyneet yllättävän samantyyppisiin pukuihin, joissa korsettimainen ylä- ja runsas ala-osa. Jopa pukujen väritys on melko lähellä samantyyppinen.





Aino-Kaisa Saarisen puku on herkullisen värinen. Syvään uurrettu selkäpuoli ja pitkät nauhat niskasta antavat melko tavanomaiselle puvulle omaperäisyyttä. Huomaa myös asuun sopivat kukkaset kampauksessa.




Jaana Pelkosen asusta ollaan oltu montaa mieltä, mutta ainakin minä tykkäsin. Reippaan keltainen väri oli omiaan tumman Jaanan yllä, ja ainakin puku erottui tummanpuhuvasta joukosta.




Marja Tiuran puvussa myös aivan ällistyttävän ihana väri! Muhkea taka-osa ja pieni laahus tuovat muuten simppeliin mekkoon säväyksen.





Olin hiukan pettynyt Jenni Dahlman-Räikkösen asuun, mutta onhan se kaikessa kimaltelevuudessaan (ja ainoastaan kahdessa saumassaan) melko juhlava...

Jottei pelkäksi pukujen hehkutukseksi mene, täytyy esitellä myös muutama ei niin paljoa silmää miellyttänyt asu:

Hanna-Maria Seppälä olisi voinut valita toisen mallisen puvun harteikkaalle ja lihaksikkaalle vartalolleen, eikä purkkirusketukselta näyttävä ihonväri käynyt yksiin puvun värin kanssa. Kiira Korpi oli kyllä sievä hempeässä mekossaa, mutta asu näyttää auttamattomasti liikaa taitoluistelijan esiintymispuvulta.

Irinan mekko on sanalla sanottuna kamala. Ei iske, ei sitten yhtään!

Mitä mieltä olit Linnan juhlien vieraiden puvuista? Kuka oli suosikki/inhokki?

Oi maamme Suomi...

Nykyään tuntuu ihan siltä, että joulun tavoin itsenäisyyspäivän perinmäinen idea on täysin unohtunut. Kaikki lööpit hehkuttavat Linna juhliin liittyen puvuista, kutsun saaneista ja siitä, kenen kanssa kukakin talsii punaisella matolla Halosta kättelemään. Harvat käyttävät todella aikaa itsenäisyyden miettimiseen. Kyllähän ne sotaveteraanit tallustelevat Linnan juhliin muiden muassa, mutta kun Karpela-Saariset sun muut kiirehtivät TV-ruutuihin iltapuvuissaan, kuka todella siirtää ajatuksensa vuoteen 1917?

En nyt aloita mitään historiatuokiota liittyen aiheeseen, mutta muistetaan kaikki huomenna uhrata edes yksi ajatus itsenäiselle Suomelle. Ja luvataan kaikki auttaa osaltamme sotaveteraaneja (esim. keräyksien kautta), jotka taistelivat meidän ja itsenäisyytemme puolesta. Jos joku haluaa etsiä lisää tietoa aiheesta itsenäisyyspäivän kunniaksi tai muuten vain, Wikipedia on oiva apuväline: Suomen itsenäisyyspäivä ja Suomen itsenäistyminen.



Itsenäisyyspäivän kunnioittaminen ei kuitenkana tarkoita, ettemmekö voisi istua telkkarin edessä ja arvostella tai ihastella Linna juhlien vieraiden pukuja! YLE lähettää suorana suomenkielisen itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton Presidentinlinnasta YLE TV1:ssä ja internetissä YLE Areenassa 6.12. klo 18.50 alkaen.

Itse odotan suuresti suomalaisten muotisuunnittelijoiden luomuksien ihastelemista. Yksi heistä on Teemu Muurimäki, 32, joka on yksi suomen tunnetuimpia nuoria muotisuunnittelijoita. Muurimäki muutti pari viikkoa sitten Pariisista Milanoon ja siirtyi Dolce&Gabbanan suunnittelijaksi. Tänä vuonna Muurimäen luomuksia Linnan juhlissa kantavat euroedustaja Piia-Noora Kauppi, juontaja Jaana Pelkonen sekä malli, formulavaimo Jenni Dahlman-Räikkönen.

Alla muutamia pukuja vuoden 2006 Linnan juhlista:


Leena Harkimo (puku Andiata), Eija-Riitta Korhola sekä Marjatta Talermo.


Merkikukka Forsius, Tarja Halonen sekä Reija Kaskeala
kuvat täältä

Miten sinä juhlit itsenäisyyspäivää? Katsotko Linnan juhlia?

En pääse huomenna koneelle, joten Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Halleluja!

Tänään ei kyllä yhtään haittaa, että joudun puurtamaan töissä kuusi tuntia ennen Helsinkiin lähtöä. Sain nimittäin eilen kamerani korjattuna takaisin! :D

Mielestäni bloggailuun kuuluvat kuvat omista päivän asuista ja muusta suht koht henkilökohtaisesta, sillä itselleni on tärkeää saada kuvaa bloggaajan omasta tyylistä, persoonasta ja elämästä. En nyt tarkoita, että olisin mikään stalkkeri, mutta on mukavampaa lukea toisen mielipiteitä ja tekstejä, kun tietää edes suurinpiirtein minkä tyyppinen ihminen tekstien takana seisoo. Tämä ei tietenkään ole hyvän blogin edellytys, mutta mielestäni tekee blogista henkilökohtaisemman myös lukijalle.

Seuraava asu ei varsinaisesti ole päivän asu, sillä en pitänyt sitä ylläni kuin vain sen hetken, että sain kuvat napsaistua. Mekko on tuliaisia Kreikasta, enkä ole sen ympärille vielä ehtinyt keksiä toimivaa kokonaisuutta, joten tämä on ikään kuin eräänlainen kokeilu. En nyt ole ihan varma mitä mieltä olen asusta... Onneksi te voitte auttaa! :) Joten, mielipiteitä kehiin seuraavasta virityksestä:

+ Mekko, Kreikka

+ Sukkahousut, Stockmann

+ Nilkkurit, DinSko

+ Kimaltelevat säärystimet, Asos

+ Bolero (iik, en muista liikettä!), Kauppakeskus Jumbo

+ Musta clutch kultaisella rusetilla, BlendShe

Pidätkö sinä blogeista, joissa pääset hiukan lähemmäs kirjoittajaa esim. päivän asujen myötä? Vai ärsyttääkö vain turha asujen sun muiden esittely?